Intervalliin vauhtia kasarista

Olin juoksulenkillä ja oli intervallin vuoro eli aika laittaa pökköä pesään. Siihenpä pärähti kuulokkeista soimaan seuraava biisi jonka siivittämänä en edes meinannut lopettaa kun oli hidastamisen aika. Kim Wilde "Chaos at the airport".

Ilmastoviesti joka kolahtaa

Luin joskus kirjan, jossa todettiin että jokaisella olisi hyvä olla esikuva tai idoli - elämässä, ammatillisesti, arvollisesti tms. Ei nyt mennä siihen tarviiko oikeasti olla, mutta tunnistin nopeasti ettei ainakaan tietoisella tasolla minulla sellaista ollut, ei millään saralla. Asia jäi muhimaan ja nyt vuosien aikana olen tunnistanut muutaman hahmon, joita voisin esikuvikseni kutsua. Ja A-ha:n Morten Harket on sellainen - syyt on varsin monipuoliset ja paljon musiikinkin ulkopuolella, mutta hän on.

Ja kun A-ha aloittaa laulunsa vastaansanomattimilla lauseilla..

"It matters what you do
Matters what you say
It matters that you lead the way
It matters what you think
It matters what you know
There is no other place to go"

, laulu on kaunis ja viesti oikea niin kyllä se aina muistuttaa katsomaan peiliin mitä on asian eteen tullut tehtyä. 

En edes tiedä tyylilajin nimeä mutta hyvää on

Pikku tauko ollut Biisioppaassa :) mutta ajattelin tiputella tänne taas biisejä, koska eihän nuo uudet löydöt tässä matkan varrella ole loppuneet. Mieli tekisi välillä narista ettei muka uutta hyvää musaa enää tule mutta eihän se paikkaansa pidä. Koko ajan tulee ja tahdilla, jossa ei pysy mukana. Mutta aina kun uuden biisin löytää niin taas jaksaa painaa.

Tiputellaan listalle nyt vaikka seuraavaksi viime aikojen yksi kovassa huudatuksessa ollut Romen biisi "To die among strangers". Sopii niin moneen tunnelmaan. Tuon tyyppinen äänimaailma puree kyllä kovasti vaikka biisin tematiikka ei kolahdakaan. Mielelläni kuulisin samanlaista lisää ja toki Of The Wand and Of The Moonilla on vähän samanlaista äänimaailmaa ja hyviä biisejäkin. Myös Death In Junen "Little Black Angel" on samaa sektoria. Tämä silti nyt puree.